ADHD

Sparta on ihanan ylivilkas kun ollaan ulkona haukkaamassa raitista ilmaa. Jätkän ajatustenjuoksu sujuu jotenkin näin : Jihaa!Ulos!- Jee matto- nuuh nuuh- HERKKU!- nuuh- Oksa!- nuuh- ???- ruohoa- Jihaa!- oho, ihminen- jee, vettä- iik, tassut kastuu- HERKKU!- nuuh -> jne.

Leikkikaverihan tuolle pitäisi löytää. Zorro ei innostu ajatuksesta, lähinnä juoksee karkuun ja mulkoilee toista. Hetken Sparta telmi länsiylämaanterrierin kanssa, muttta koko ero oli vähän hurja. Pienempi meinasi jäädä jalkoihin. Kun saisi rokotukset kuntoon, niin voitaisiin osallistua pentukurssille tai mennä koirapuiston lähelle notkumaan. Ainakin vähän aikaa vielä jätkä voisi pitääkin kavereista.

Tulevaa näyttelyuraa varten ollaan yritetty treenailla, mutta jätkän mielestä on mukavampaa roikkua lahkeessa kuin seurata kiltisti. Keskittymiskyky on toisella vielä nollissa. Ehkä se siittä. Naminkin sain ravaamaan ihan hyvin,
niin luulisi tämän onnistuvan ajallaan Spartankin kanssa.

Katselin tuossa Namin kuvia ja itkuhan siittä tuli. Olen pitänyt itseni kiireisenä, mutta se on toiminut ihan hyvin. Antaa sydämen toipua hieman vielä.

Spartan jalat kasvavat hieman vinoon, ulospäin. Ruokinnan muutos kevyempään suuntaan ja lisää kasviksia kippoon. Jätkä katsoi uudenlaista annostaan vähän kieroon, mutta söi mahansa täyteen mukisematta. Harmi vain kun pakastin olisi täynnä peuraa, mutta säilyväthän ne siellä vähintään viikon verran enemmän.

Jännä homma nuo jalat, kun olen miettinyt saakohan jätkä tarpeeksi lihaa ja kuitenkin ruokavalioon kuuluu vielä nappula-annoskin jokapäivä. Jätkä saa myös kalkkilisän kun kanansiivistä syö lihan siististi irti luista ja luut piilottaa maton alle. Höpsö. Vääntyminen voi olla hetkellistäkin hurjan kasvun vuoksi, mutta seuraan tilannetta. Namin etujalat kasvoivat suoraan, tosin tyttö kasvoi hitaaseen tasaiseen tahtiin. Sparta näyttää venyvän silmissä.