perjantai 17. kesäkuuta 2011

Halla tuli taloon

Halla 27cm ja 1kg

Sparta ja Halla

Viikko sitten ajelimme äidin kanssa Tampereelle ja toimme pienen Hallan kotio. Halla on akitan ja suomenpystykorvan hetken huuman tulos. Miksi sekarotuinen? Kotona 10 v. Zorro on sekarotuinen ja viisain ja lempein koira mitä meillä on koskaan ollut. Lisäksi juuri tälläistä yhdistää olin miettinyt. Molemmat kun ovat lempi rotujani. Tilaisuus oli liian ainutlaatuinen ohitettavaksi. Lisäksi selvisi että Hallan emo on Namin puolisisko. Ainakin Hallan emo oli niin Namin näköinen, että tippa oli linssissä sekä minulla että äidilläni.

Sekarotuisten ottaminen on tietenkin aina riski, sillä koira on voinut periä molempien rotujen ne huonot puolet. Halla näytti jo ensimmäisessä kuvassa enemmän pystykorvalta kuin akitalta. Tosin pentu ei vielä haukkunut. Toivoin lintukoiraa, mutta oli olemassa riski että akitamaisesti Halla ei haukkuisi.

Nyt melken 9vk ikäinen neiti haukkuu jo varsin mallikkaasti. Olen aivan riemuissani sillä pikkuinen merkkaa lintuja. Ja löysi jäniksenkin. Halla tähyilee puihin valppaasti, eli olen hyvin tyytyväinen.

Sparta oli uudesta kaverista innoissaan. Niin innoissaa, että ensimmäiset päivät pitikin vahti paljon isompaa jätkää hepuloimasta, sillä pienempi meinasi jäädä alle. Halla on kyllä oppinut pitämään puolensa ja murina ja haukku vain kovanevat jos jätkä ei tottele. Talossa on selvästi akka valta.

Sparta on myös paljon valpaampi. Vahtivietti heräsi. Sparta mäki myös oravan puussa ja tapahtui selvä ahaa- elämys. Nyt jätkäkin tähyilee puihin, jos siellä menisi oravia. Sparta myös jäljesti ensimmäisen riistansa. Jätkä kulki nenä maassa innoissaan ja seurailin mitä se löytäisi. Pelästyttiin kaikki kun jätkän jalkojen juuresta loikkasi räkättirastaan poikanen. Lintu säilyi hengissä, kun ampaisi Hallan yli pensaikkoon.

Tulevaisuus näyttää minkälainen Hallasta muodostuu. Ainakin jalostusta opiskelevalle neidin kehitystä on mielenkiintoista seurata. Todennäköisesti steriloin Hallan, ettei satu vahinkoja, mutta ehkä tästä voidaan oppia jotain uutta. Minä ainakin sain lintukoirani.

PS:
Miksi en ottanut puhdasta suomenpystykorvaa? Koska mielestäni suomenpystykorva ei kuulu kerrostaloon, enkä vielä harrasta metsästystä niin että pystyisin tarjoamaan pystykorvalle elämän mitä se tarvitsee ja ansaitsee. Ehkä sitten kun asun maalla (viikotkin) ja osun haulikolla edes kiekkoon, voin ottaa pystykorvan. Ja silloin minulla on kokemusta taas enemmän kouluttaa se käyttövalioksi asti.

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Suunnittelua

Lupasin kirjoitella metsästyksestäkin, joten tässä tulee.

Isä metsästää, joten meillä on syöty vähintään sorsia joka vuosi. Ja mieheke metsästää aika ahkerasti niin pöydässä on peuraa, hirveä, lintuja ja jänistäkin. Itse olen lähinnä seurannut sivusta, kunnes metsästävä ystäväni houkutteli minut yliopiston riistakurssille. Kurssilla opetettiin alusta asti riistan käsittelyä ja siinä sorsia käsiteltäessä päätin että enää tämä harrastus ei voi jäädä lintukoiran kouluttamiseen.

Silti isä yllättyi kun puhuin, että voisin lopultakin hankkia metsästyskortin ja rinnakkaisluvan isän aseisiin. Nykyään luvan saamiseen kuuluu lääkärin todistus siittä, että et ole kahjo. Isä ei usko että saan luvan jos sanon haluavani metsästää koiralleni ruokaa. :D Mielestäni riista olisi todella hyvää ruokaa koirille ja minulle on hyvin tärkeää se, että ammutusta eläimestä käytetään niin paljon kuin voidaan. Kaikki koirani ovat saaneet syödä hirvenluita ja peuraa. Ja tietenkin tykkään myös itse riistan mausta.

Spartasta on tulossa jälkikoira haavakko eläimiä varten. Jätkä käyttää nenäänsä erittäin hyvin ja seuraa jälkeä sinnikkäästi. Syksymmällä Sparta saa kokeilla taitojaan hirven kanssa. Hirvimiehet ovat ainakin uteliaina seuraamassa miten koulutuksessa käy ja erilaisia neuvoja satelee tasaisesti.

Eläimet, joita itse voisin metsästää, ovat linnut. Mutta lintuja varten tarvitsisin lintukoiran. Sparta ei hauku lintuja, eikä se merkkaa niitä minulle lainkaan. Ehkä se johtuu siitä kun jätkä keskittyy vain maan hajuihin. : ) Ostoslistallani on siis haukkuva lintukoira.


Piskuinen Nami hirven selkärangan kimpussa