Kun näin kiertueen mainoksen telkkarista, olin aivan innoissani. Seminaariin olisi pakko päästä! Eniten Cesarissa arvostan kolmea piirrettä. 1) Hän voi auttaa erittäin vaarallisia ja agressiivisia koiria, jotka muut lopettaisivat. 2) Hän käskee kastroimaan koiria. 3) Hän puhuu erittäin paljon hylättyjen koirien puolesta. Siispä ensimmäisenä lipunmyynti päivänä ajelin bussilla itäkeskukseen ja ostin lipun. Köyhä opiskelija kun olen, tyydyin halvimpaan parvi paikkaan.
Harwall areenalle kannattaa tulla julkisilla. Oikeasti. Jätä oma auto kotiin ja suosi vaikka junaa. Itse köröttelin bussin kyydissä paikalle ja autojonot olivat mahdottomat. Hyvin kyllä tunnisti seminaariin tulevat, autojen koiratarroista ja takakontinhäkeistä.
Pieni pettymys oli kun paikalla ei ollut yhtään myyntikojua koira tavaraa. Luulin että paikalle olisi tullut valtavasti myyjiä, mutta ei.. Siispä ostin (reilusti ylihinnoilteltun) limun ja pizzapalan ajankuluksi.
Seminaari kesti 2 ja puoli tuntia. Cesar puhui paljon samaa mitä ohjelmassaankin, joten perusteissa pysyttiin. Yleisön lämmittämiseksi herra oli pukenut päälleen suomi-paidan ja opetellut muutaman tervehdyksen mahdottomalla kielellämme.
Hän painottaa, ettei kouluta koiria vaan ihmisiä. Useat koirien käytöshäiriöt johtuvat siittä että hihnan toinen pää ei osaa lukea koiran antamia merkkejä.
Alussa Cesar vertaili nyky-yhteiskuntaa elämään Meksikossa. Tällä tavoin havannoillistui hyvin selvästi mitä koiralta vaaditaan ja miten ihmisen maailma vaikuttaa koiraan. Koira ei välitä ihmisen ammatista, koulutuksesta tai ihmissuhde ongelmista, mutta kiire, stressi ja paineet vaikuttavat ihmisen välityksellä suoraan koiraan. Koira ei tiedä mistä olet stressaantunut, mutta reakoi silti siihen miten stressi sinuun vaikuttaa.
Koira on ensin eläin, sitten koira, seuraavaksi rotu ja viimeiseksi nimi. Tämä kääntyy usein väärin päin, ihmiset unohtavat että kyseessä on eläin. Koiraa ei saisi kohdella lapsenkorvikkeena, sielunkumppanina tai yleensäkään ihmisenä. Koira on onnellisimmillaan ollessaan koira.
Koiran energia taso. Jokaisen tulisi hankkia koira, jonka energia taso on alhaisempi kuin oma energia tasonsa. Tämän allekirjoitan täysin. En tajunnut tämän merkitystä, kunnes otin Hallan. Hallan energia taso on paljon korkeampi kuin minulla tai Spartalla. Spartalla on matala energia. Halla juoksee minut, Spartan ja äitini uuvuksiin ennen kuin itse väsähtää.. Seminaarista opin että minun tulisi palkita Hallaa kun sen energiataso on samalla tasolla kuin Spartalla. Jos taso on korkeampi, huomioin Spartaa enemmän, jolloin Halla laskee tasoaan samaksi saadakseen huomiota minulta.
Nenä-Silmät-Korvat. Pennulla ensimmäisenä toimii nenä, sitten silmät ja viimeisenä korvat. Koira tottelee ensin nenää, sitten silmiä ja lopulta korvia.
Eroahdistuksesta Cesar antoi esimerkin oman koiransa Juniorin kanssa videolta. Tärkeintä eroahdistuksen välttämisessä on, että koira väsytetään liikunnalla. Sen jälkeen koiralle näytetään paikka, johon se voi rauhoittua, oma peti vaikka. Tällöin lähtiessä koira jää rauhallisessti nukkumaan. Jos koira on energinen ja touhuaa ihmisen lähtöaskareissa mukana, se vain kiihtyy entisestään, joten ei yllätys jos koira jää oven taakse ulvomaan.
Casar näytti myös pieniä eleitä videolta hidastettuna ja pysäytettynä, joita koira näyttää ennen räyhäämisen alkua. Erittäin hyödyllistä. Itse tajusin, että Hallaa pitää kieltää paljon aikaisemmin. Tosin pystykorvaisella korvien terhakkuus on ihan eriasia kuin colliella, vaaditaan tarkkaa silmää siis. Hämmentävää sekin että itse luen Spartan käytöstä paljon paremmin kuin Hallan. Ehkä Sparta vain reagoi paljon hitaammin ja selvemmin kuin räjähtävä Halla..
Oma ruumiinkieli. Lenkille lähtiessä kannattaa hengittää muutaman kerran syvään ja unohtaa kaikki päivän taakat. Olkapäät rennoiksi, selkä suoraksi ja kädet rennoiksi. Sitten vasta liikkeelle. Kaikki jännitys siirtyy hihnaa pitkin koiraan ja koira reagoi vetämällä.
Cesar puhui paljon energiasta ja eläimen ja ihmisen energian vuorovaikutuksesta.Kaikkea en enää muista, toivottavasti seminaari tulee myyntiin dvd:nä joskus, niin voi virkistää muistia. Mitään suuria ahaa- elämyksiä ei tullut, mutta ilta antoi paljon ajateltavaa.
Voin suositella seminaaria kaikille koiraihmisille. Olen erittäin tyytyväinen iltaani. Ja puheensorinasta päätellen monet muutkin ovat kanssani samaa mieltä.
