Kuulumisia

Viikonloppuna kävin Akita ry:n Sawopäevilla aina Iisalmessa saakka. Matkaa oli vain 450km, mutta onneksi tykkään ajella pitkiä matkoja. Täytyy kehua, että maisemat olivat matkan arvoiset.

Sansa kokeili ensimmäisen kerran verijälkeä. Jälki oli typylle hyvin jännittävä, typy oli jännittynyt ja välillä piti haukahdella epäilyttäville katselijoille. Mutta hienosti meni ensimmäiseksi jäljestykseksi. Varmasti harrastusta jatketaan muidenkin koirien kanssa.

Sansan näyttelyt ovat alkaneet varsin mallikkaasti, ei voi kun olla tyytyväinen. Iso kiitos kaikille jotka kehänreunalla neuvovat ja opastavat kokematonta handleria. Lisäksi sain hyvän neuvon jolla sain typyn lopettamaan peitsauksen, kiitokset Asta!

Valitettavasti olen kuullut myös huonoja uutisia. Useampia koiria on sairastunut SA:han, ja sairastapaukset tulevat vaikuttamaan kasvatussuunnitelmiini. Sansan mahdollinen pennutus siirtyy vielä myöhemmäksi, jotta riskejä voitaisiin arvioida kunnolla. Pentuja miettitään kunnolla vasta kun ikää on neljä vuotta. Lisäksi sopivan uroksen löytäminen on melkoinen haaste. Katsotaan mitä tässä ajankuluessa keksitään.

Paras neuvo kasvatuksessa tuntuukin olevan: odota ja katso. Tässä huonojen uutisten aallossa on tullut myös pohdittua koirien jalostusiän nostamista, pentuemäärien rajoittamista ja kuinka tärkeää avoimuus kasvatuksessa on. Yksikin sairastuminen heijastuu todella moneen koiraan. Puhumattakaan siitä miten raskasta sairaan koiran hoitaminen on omistajalle.

Paljon voimia sairastuneiden koirien omistajille. Toivottavasti näistä koirista saadaan talteen verinäytteet tutkimusta varten, jotta tälle ikävälle sairaudelle löydettäisiin apua. Jokaisen akitan näyte on erittäin tärkeä. Akita yhdistyksellä on avoin lista, johon toivottavasti jokainen sairastunut koira lisätään. Yhdistyksen kautta saa myös tukea ja hoito-ohjeita.

Toivon puutetta

Joulukuussa 2012 akitoilta oli kerätty 70 näytettä koirien geenipankkiin. Määrä on mukava, mutta vaatimaton, koska vuosittaiset rekisterimäärät ovat olleet kymmeniä pentuja. Toivoinkin, että omistajat kävisivät ahkerammin näytteitä koiristaan antamassa.

Näytteet ovat äärimmäisen tärkeitä rodun tulevaisuudelle. SA tutkimus käynnistyy heti, kun näytteitä on saatu tarpeeksi. Tämä tarkoittaa vähintään 50 tervettä ja 50 sairasta koiraa. Määriä ei saada kasaan, jos omistajat ja kasvattajat eivät näe pienen teon merkittävyyttä. Suomesta saataisiin varsin helposti terveistä, ja valitettavasti myös sairaista, näytteitä tutkimukseen.

Tänään geenipankin tilanne päivittyi ja petyin, koska näytemäärä on nyt 76 koiraa. Näistä 6:sta uudesta yksi on oma koirani Sansa ja muut tuntemiani koiria. Tämä kertoo sen, että viesti näytteiden tärkeydestä ei ole vieläkään levinnyt akitojen omistajille.

Sa on rodulle todellinen riesa. Eikä siittä päästä eroon istumalla pää pensaassa ja hokemalla, että ongelmaa ei ole. Ainut todellinen edistys askel koko rodun terveydelle on näytteen luovutus tutkimukseen. Jokaisen kasvattajan tulisi puhua kasvattiensa omistajille näytteiden luovutuksesta tai ottaa pennuista näytteet pentutarkastuksen yhteydessä.

Näytteen ottaminen ei ole kallista, tai koiralle haitallista (edes karvoja ei tarvitse ajella), eikä liity mitenkään rotuyhdistysten toimintaan. 

Kuvan kippuroista näytteet ovat jo pakkasessa! Samoin jokaisesta kasvattamastani koirasta lähtee näytteet jo pentutarkin yhteydessä. Vaatikaa samaa oman koiranne kasvattajalta!

Muutto edessä

Suuria muutoksia tulossa. Sain nimittäin töitä ja muutan lännestä itään eli aina Lappeenrantaan saakka. Hurjaa! Onneksi kaupungissa on edes pari tuttua, mutta kokonaan uusi alku tiedossa. Erittäin virkistävää. :)

Koirat tietenki seuraavat mukana ja tulen tulevaisuudessa pyörimään enemmän idässä koiranäyttelyissä. Syksyn suunnitelmia hiotaan kasaan kovaa vauhtia.

 

Sansan kanssa aloitellaan  näyttelyissä kiertäminen jo parin viikon kuluttua. Ensin suunnataan Poriin 27.7. ja sitten Iisalmeen, jossa on myös Akita yhdistyksen jäsenille tarkoitetut Sawopäevät. Eli tiedossa varsin mukava viikonloppu. Heti Iisalmen jälkeen tiedossa onkin veljen häät Joensuussa. Kuten kukatahansa hyvä sisko tekisi, lähden häiden jälkeen koiranäyttelyyn "kun nyt kuitenkin ollaan jo valmiiksi siellä". Kiirettä siis riittää.

Näyttelyt ovat minulle tosiaan vain harrastus, kuka nyt ei tykkäisi ruusukkeista? Lisäksi tuli kasvattajalle luvattua, että typystä tehdään ehdottomasti muotovalio, jos pennulla mahdollisuuksia on. Katsotaan nyt miten likan käy. Sparta on Porissa myös mukana, mutta pojalle en menestystä odottele, jo ERI olisi loistava tulos karvansa karistaneelle kesäpojalle.

Kennelnimi!

Kyllä siinä kestikin! :D Marraskuussa käytiin kasvattajan peruskurssi, joulukuussa nimeä anottiin ja nyt kesäkuun alussa nimi sitten myönnettiin. Huh. En ole maailman kärsivällisin ihminen, joten odottaminen oli yhtä tuskaa.

Mutta nythän se todellinen odottaminen ja jännittäminen alkaa kun odotellaan Sansan aikuistumista. Mielellään venyttäisin pennuttamista yli kolme vuotiaaksi ja kun akita on kyseessä, niin vaikka mitä ehtii tuossa ajassa tapahtua. Toivotaan kuitenkin parasta.

Rakentelin myös kotisivuja, jotka ovat yhä kesken. Mutta ehkä uskallan osoitteen täällä jo julkistaa, niin uteliaimmat pääsevät niihin tutustumaan. Rakentavaa palautetta otetaan myös vastaan ennen kuin kotisivut liitetään akita ry:n kasvattaja listalle.

http://frostladyskennel.wordpress.com/

Suosi kotimaista

Voin tunnustaa, että en ole pahemmin perehtynyt koiran ruokintaan. Aiheeseen olen pyrkinyt tututumaan monelta eri kantilta. Mielipiteitä aiheesta on netti pullollaan ja tästä käydään joskus hurjaakin vääntöä. Omille koirilleni olen kaikkea kokeillut ja kokemusten kautta on muodostunut omille koirille ja minulle toimiva ratkaisu.

Tällä hetkellä koirat syövät Hau Hau championin muroja ja kaikenlaista raakaa lihaa/luita/kasviksia. Lisänä on Best-in:in tuotteita. Murojen määrää tulen vähentämään paljonkin tulevaisuudessa, mutta syynä on lähinnä omat aatteet. Itse pyrin syömään mahdollisimman paljon suomalaista alkuperää olevaa ruokaa ja tukemaan oman maamme maataloutta. Siksi tahtoisin että koirienkin ruoka olisi kotimaista tuotantoa mahdollisimman paljon.

Raakaruoassa on varsin helppo tarkistaa mistä liha on peräisin. Kotimaisia ovat ainakin:

MUCH
Best-in
Oscar
Kennelrehu
Kennelpakaste
NEUfrau Oy

Kaikkia näitä tuotteita omat koirani ovat syöneet ja ovat tykänneet. Jo näillä saan varsin monipuolisen ruokavalion kasaan, mutta uusia vaihtoehtoja vielä etsin.

Tänään poikkesin Kennelrehun rekalla hakemassa tilaukseni ja mukaan lähti jauhelihaa, lihaista rasvaa, rustoluita ja kanan siipiä. Pakkauskoot ovat käteviä ja rustoluut sopivan pieniä. Kanan siivet tulevat isossa köntissä, eli niitä pitää hetki sulatella ja jakaa pienempiin eriin. Koirat ainakin olivat tyytyväisiä. :D

Yllätyin kyllä totaalisesti kun rekkaa odotteli ainakin 20 ihmistä. Mukava huomata että täällä maallakin riittää raakaruokinnan ystäviä. Myös paikalliseen eläinkauppaan tulee MUCH:in tuotteita myyntiin, joten ainakin koirien monipuolinen ruokavalio on varmistettu. Onneksi kotona on iso pakastin.

Ruusukkeita

Päivä Lahdessa oli pitkä ja iltapäivästä saatiin niskaan kunnon kaatosade, mutta lopulta erittäin onnistunut näyttelypäivä. Sansa sai kunniapalkinnon ja vielä ROP-pennun ruusukkeet. Kävimme myös ihan ekaa kertaa katsomassa millainen on parikilpailu. Tässä yksi esittäjä vie kehään kaksi koiraa samaan aikaan ja koirat esiintyvät rinnakkain. Vähän Sansan veljen omistajan kanssa pelkäsimme miten käy, kun molemmat pennut ovat kovapäisiä tapauksia. Sisarukset esiintyivät kuitenkin erittäin hienosti yhteen ja palkintosijoille päästiin 14 muun koiraparin joukosta. Hienoa!

Näyttelyt ovat erittäin kiva harrastus, ainakin näinä päivinä kun kaikki onnistuu. :) Seuraavaksi odotellaan typylle ikää lisää, jolloin serti jahti alkaakin Porista. Tuolloin otan mukaani ensimmäistä kertaa kaksi koiraa, eli Spartakin pääsee vielä kehään. Saas nähdä miten käy.

Jalostusneuvojien peruskurssi

Jalostusneuvojien peruskurssi järjestettiin Hyvinkäällä 20.-21.4.2013. Heti kun kurssista ilmoitettiin oli selvää, että osallistuisin myös. Kurssilla oli paljon tuttua jalostuksesta, mutta onneksi myös tarkempaa tietoa keskittyen koiraan. Kurssilta tarttui mukaan uusia ideoita ja etenkin paljon pohdittavaa kasvatuksen kannalta.

Jalostus on eläinkannan perinnöllisten ominaisuuksien parantamista valinnan keinoin.
Valitaan seuraavan sukupolven vanhemmiksi eläimet, joilla on toivottuja ominaisuuksia. Tavoitteena on lisätä toivottujen geenien osuutta rodussa, samalla myös karsitaan epätoivottujen geenien tai ominaisuuksien määrää.

Jalostuskoirien on oltava rodun keskitasoa parempia. Valinnan on oltava systemaattista, jalostustavoitteita ei voi muuttaa jatkuvasti, jotta edistystä tapahtuisi. Esimerkiksi lonkissa jalostukseen ei käytettäisi D-E tuloksen saaneita, jolloin pyritään kohti parempaa lonkkaa.

Ainakin jalostuskoirat tulisi saada mittaustuloksia toivottujen ominaisuuksien kannalta, jotta voidaan arvioida eläimen jalostusarvo. Tulosten perusteella voidaan arvioidan periytyvyyttä ja sitä miten jalostuksessa ollaan edistytty. Ilman mittaustuloksia ei voida puhua jalostamisesta.

Eläinsuojelulaki kieltää jalostuksen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille.

Jalostuskoiran on oltava terve. Ei vikoja tai sairauksia, jotka haittaavat normaalia elämää, ei toistuvia tai säännöllistä lääkehoitoa, tai erikoisruokavaliota. Tähän kuuluvat myös allergiat ja mystiset jatkuvat kutinat. Olisi suositeltavaa, että jalostuskoira olisi 2-3 vuotias ja sen vanhemmat 5-6 vuotiaita. Jos koira ja sen vanhemmat ovat terveitä, koiraa voidaan käyttää jalostukseen. Muun suvun terveys tulee myös huomioida.

Perinnöllisen vaihtelun turvaaminen ei ole hyväksyttävä syy sairaan koiran tai todennäköisesti sairautta periyttävän yhdistelmän käytölle. Jos kriteerejä täyttäviä koiria on liian vähän, on risteytettävä terveemmän rodun kanssa.

Voin suositella kurssia kaikille koirien kasvatusta harkitseville.