Sansa kokeili ensimmäisen kerran verijälkeä. Jälki oli typylle hyvin jännittävä, typy oli jännittynyt ja välillä piti haukahdella epäilyttäville katselijoille. Mutta hienosti meni ensimmäiseksi jäljestykseksi. Varmasti harrastusta jatketaan muidenkin koirien kanssa.
Sansan näyttelyt ovat alkaneet varsin mallikkaasti, ei voi kun olla tyytyväinen. Iso kiitos kaikille jotka kehänreunalla neuvovat ja opastavat kokematonta handleria. Lisäksi sain hyvän neuvon jolla sain typyn lopettamaan peitsauksen, kiitokset Asta!
Valitettavasti olen kuullut myös huonoja uutisia. Useampia koiria on sairastunut SA:han, ja sairastapaukset tulevat vaikuttamaan kasvatussuunnitelmiini. Sansan mahdollinen pennutus siirtyy vielä myöhemmäksi, jotta riskejä voitaisiin arvioida kunnolla. Pentuja miettitään kunnolla vasta kun ikää on neljä vuotta. Lisäksi sopivan uroksen löytäminen on melkoinen haaste. Katsotaan mitä tässä ajankuluessa keksitään.
Paras neuvo kasvatuksessa tuntuukin olevan: odota ja katso. Tässä huonojen uutisten aallossa on tullut myös pohdittua koirien jalostusiän nostamista, pentuemäärien rajoittamista ja kuinka tärkeää avoimuus kasvatuksessa on. Yksikin sairastuminen heijastuu todella moneen koiraan. Puhumattakaan siitä miten raskasta sairaan koiran hoitaminen on omistajalle.
Paljon voimia sairastuneiden koirien omistajille. Toivottavasti näistä koirista saadaan talteen verinäytteet tutkimusta varten, jotta tälle ikävälle sairaudelle löydettäisiin apua. Jokaisen akitan näyte on erittäin tärkeä. Akita yhdistyksellä on avoin lista, johon toivottavasti jokainen sairastunut koira lisätään. Yhdistyksen kautta saa myös tukea ja hoito-ohjeita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti