Perjantai ei sujunut kovin hyvin. Tuomari kuuli iän väärin ja Sansa ei liikkunut kunnolla. Napsahti ensimmäinen EH. Noh, onneksi sisko keräsi potin kotiin. Loppupäivä sujuikin onneksi kojuja kiertelemällä. Näyttelystä lähdin opiskelukaverin luo kahville, josta jatkettiinkin Oulunkylään pikkujouluilemaan muiden opiskelukaverien seuraan. (sauna <3 ).
Lauantai aamulla lähdin vasta 9 aikaan kohti messukeskusta ja huomasin nopeasti jonon ulottuvan Oulunkylään saakka. Painoin kaasua ja ajoin jonon ohi aina Hartwall areenalle. Siellä ei ollut jonoa lainkaan ja ilmainen parkkeeraus. Jotain hyötyä ilmeisesti siittä Helsingissä asumisestakin, ainakin tuntee vähän paikkoja.
Ennen kehää neiti ei halunnut liikkua vieläkään, joten totesin jo, että lähden kotiin. Olen sen verran kilpailuhenkinen, että kehään ei mennä pelleilemään. Onneksi kuitenkin jäätiin, sillä kehässä typy kulki hienosti paria loikkaa laskematta. ERIn saaminen oli hyvä saavutus, sillä tuomari oli tiukka ja tutki koiria kauan. Ja vaikka Sansa mököttikin kehän reunalla, tuomarille ei haukuttu. Eli ihan tyytyväisiä ollaan kakaran näyttelysuoritukseen.
 |
| (c) Sofia Kyrönperä |
Lisäksi huomasin, että suomalaisten koirien edustus oli aika vähäinen. Oli venäläistä ja kaikenlaista tuontia, mutta missä ne suomalaisten omat kasvatit ovat???
Omia kasvattejani ei varmaan kyllä myöskään nähdä kehässä, mutta se varmasti tulee johtumaan ihan siittä, että oma kasvatustyö ei suosi pörröpäisiä ja sirrisilmäisiä koiria, jotka taas pärjäävät kehässä. Kuten kurssilla sanottiin, jalostukseen ei kannata käyttää koiraa, jos siinä on jokin piirre joka häiritsee. Tasan tarkkaan se häiritsevä piirre löytyy sitten jokaisesta pennustakin. Oli se sitten kamala ilme tai hirvittävän ahtaat takaliikkeet.
Mutta kauneus on todellakin katsojan silmässä. Mielestäni jokainen terve akita on kaunis, pikkuvioista voidaan sitten vääntää kättä tarvittaessa.
Uteliaisuudesta pakko heti kysyä tarkennusta, että mitä meinaat sirrisilmillä ja pörröpäällä ja miksi et näitä suosi? Onko niistä jotakin muuta haittaa kuin ulkonäöllistä? Ahtaiden takaliikkeiden perusteella karsimisen ymmärrän, ja myös sen että ei halua niinsanotusti rumia pentuja. Tekevätkö nämä piirteet siis mielestäsi akitasta ruman?
VastaaPoistaKauneus on aina katsojan silmissä. Se mistä minä en tykkää on hyvinkin todennäköisesti erittäin toivottua toisaalla. Kommentillani tarkoitin tosiaan vain omaa mieltymistäni, eipä noista piirteistä mitään haittaa tietääkseni ole. :D Tekevätkö ne koirasta ruman, ei, mutta minä en niistä kauheasti tykkää. Sanotaan vaikka, että ovat miinuksia kun kokonaisuutta arvioin. Olisihan tuon voinut kirjoittaa toisinkin että tykkään pyöreämmistä silmistä ja vähemmän liioitellusta show-tyylistä. Sirrisilmät ovat liian lähekkäin ja pienet. (<- ja täysin omalla ei mihinkään järkevään perustavalla mitta-asteikolla). Kun nyt tätä pohdin niin silmä asia tulee varmasti pystispuolelta, niillä on kauniit mantelinmuotoiset silmät.
VastaaPoistaJa sanon jo nyt kaikille lukijoille, että on ihan turhaa vetää hernettä nenään, makuasioista on aivan turha tapella. Ja vaikka ulkonäkö ei tule kasvatuksessani se tärkein seikka olemaan, niin en minäkään sokea ole ja haluan kasvattaa kauniita koiria.
Halutessaan jokainen voi listata tähän jotain mistä piirteestä ei tykkää. Jos vaikka katson omia koiriani: liian leveä korvien asento, ehkä aavistuksen pitkä kuono, vaalea väri, liikaa valkoista, peitsaaminen ja notko selkä. ;) Voi kumpa saisikin juuri sen 100% täydellisen koiran jossa ei olisi mitään vikaa. :D
Hyvin selvennetty! Itse taas pidän juurikin pienemmistä kolmiosilmistä. Esim. Kairan on nätimmät kuin Ruutin vähän alaosasta "repsottavat" silmät. Enkä myöskään pidä isoista löysistä korvista niin kuin Ruutilla. Brindleissä pidän tummasta ja vähämerkkisyydestä eli ei turhaa valkoista. Ja myös punaisissa tummempi parempi kuin haaloinen väri. Ruutilla on Kairaan verrattuna myös pidempi kuono ja Kairan oma on paljon nätimpi. Mutta onpa pojan pää muutenkin muhkeampi.. Että kyllä näitä mieltymyksiä löytyy itte kultakin ja nyt oli paljon samoja meillä kummallakin :) Ja kyllä minä ainakin olen nähnyt omaan silmään suorastaan rumia akitoja ja tyytyväisenä tullut kattomaan omiani :D
VastaaPoistaNäimpä. :) Kuitenkin on hyvä merkki että rodun sisällä löytyy vaihtelua, niin eivät ole ihan klooneja nämä koirat. Nämä ovat juuri sellaista hienosäätöä, josta voidaan vääntää kättä. :D Ja yritän muistaa kehuakin kun näen todella kauniin koiran.
VastaaPoista