Halla ja konekarhu

Matka Forssaan ei alkanut kovin lupaavasti kun lauman pienin alkoi heti auton liikahtaessa oksentamaan ja sitä pyrjöömistä jatkuikin koko matka. Puolivälissä muutkin koirat olivat jo sen näköisiä, että ällöttää. Olin myös useampaan kertaan valmis heittämään hyödyttömän navigaattorini ikkunasta pihalle, mutta onneksi tunnen Forssanseudun kuin omat taskuni ja löysin testipaikalle.

Ehdin onneksi ennen testiä seuraamaan pari muuta koirakkoa karhulla ja juttelemaan testaajien kanssa. Alku odotuksia oli vain, että varmasti Halla tulee haukkumaan, mutta muu reaktio on mysteeri. Automatka oli selvästi vähän rasittanut Hallaa jo etukäteen, sillä likka päätti haukkua varmuuden vuoksi kaikki muutkin paikalla olijat.

(c) Riina Haapakallio

Testin alkuun typy haisteli karhun jätöksiä ja kävelimme lähemäs karhun piilo paikkaa. Heti kun karhu rullasi esiin Halla kyllä haukkui, mutta ilme kertoi että nyt on lähdettävä kotio. Ei typy sentään karkuun juossut, mutta karhua haukuttiin turvallisen välimatkan päästä, eli mahdollisimman kaukaa. Karhu ohjattin minua ihan lähelle, mutta typy selvästi päätti jättää hölmön omistajan saaliiksi ja paeta itse. :D Testaajien mukaan Halla on tyypillinen pystykorva, karhua haukutaan mutta kaukaa. Jos metsässä tulisi oikea otso vastaan, koira tulisi tulisi metsästä nopeammin ulos kuin omistajansa. Testin jälkeen Halla palautui stressistä nopeasti, eli jotain hyvääkin.

Itse olen typyyn tyytyväinen. Lopulta typy on pehmeä, joten testin tulos ei yllätä. Hyvä tietää että lintujahdissa Halla ei tule jäämään metsään, eikä todellakaan vaihda saalista isompaan kesken jahdin. Jos koira katoaa metsastä kotio, olisi varmaan parasta seurata perässä. :D