maanantai 25. kesäkuuta 2012

Kotieläintiedettä

Jospa kerron hieman opiskeluistani täällä Helsingissä.

Jalostusta voi opiskella vain Helsingin yliopistossa maa-ja metsätaloustieteen kotieläintieteellisessa tiedekunnassa. Vuosittain opiskelupaikkoja on vain 25 kpl eli taso on kova. Tasoa koventaa monet eläinlääketieteelliseen haluavat, koska monelle kotieläintiede on se suunnitelma B. Mutta ensisijaisia hakijoita on yleensä se melkein 200 joten aloituspaikoista käydään veristä taistelua.


Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan sekä ravitsemusta, että jalostusta (ja kaikille yhteisiä kursseja, kuten anatomiaa,viestintää ja hieman kasveja). Valinta kahden pääaineen välillä muodostuu noiden kolmen vuoden aikana. Kemia = ravitsemus, tilastotiede = jalostus. Vuosittain jalostuksen valitsee n. 5 opiskelijaa, loput suuntautuvat ravitsemukseen.

Seuraavat pari vuotta opiskellaankin sitten valittua pääainetta. Tavoitteena on tuo 5 vuotta, mutta koska opiskelijoista 95% on naisia (lapset,työt, muu elämä) ja kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi, niin opinnoilla on tapana venyyyyyä. Kuulin ensimmäisenä vuonna, että keskimääräinen valmistumis aika on 11 vuotta, mikä kuulostaa yhä hurjalta. Opiskelijoita myös häviää matkan varrella, toiset yrittävät uudelleen eläinlääkikseen, toiset vain siirtyvät muualle.

(c) Väyrynen
Opiskeluista suurin osa on ihan luennoilla istumista ja tenttimistä, mutta silloin tytöt hymyilevät kun navetan ovet aukeavat.  Jokaiselle opiskelijalle kuuluu navetta päiviä (hurjat 2) ja maatilaharjoittelu (3kk farmilla). Parilla kurssilla päästään myös avaamaan elukoita (rottia ja lampaita). Myös harvat onnekkaat pääsevät keinosiemennyskurssille tai livahtamaan vielä tiukemman seulan läpi ihan eläinlääkiksen kursseille.

Sivuainevalikoima on myös laaja. Itse opiskelen perinnöllisyystiedettä (kärpäsen toukkien kehitystä oujee!), mutta valikoima vaihtelee saksankielestä ympäristöbiologiaan. Yliopistosta on myös helppo lähteä vaihtoon maailmalle ja opiskella hieman erilainen sivuaine kokonaisuus. Myös farmi-jakson voi viettää vaikka Amerikan puolella.

Venice Beach-California

Kotieläintieteelliseen pääsee myös erikoisvalinnan kautta, jos on opiskellut esim. agrologi amk:si. Tällöin on varauduttava vähintää yhteen lisäopiskeluvuoteen "siltaopintojen" takia. Ihan suoraan ei siis maisterin kirjoittaminen onnistu. Eli suoraan maisterivalinnan opiskelijoilla opiskelun kestävät sen 3 vuotta.

Työllistymistilanne on hyvä, koska vuosittain valmistuu verrattaen vähän agronomeja. Palkkakin on mukava kannustin jatkaa opiskeluja.

Olen ehdottomasti tykännyt opiskella täällä nämä kolme vuotta. Vielä vuosi edessä, josta yritän saada mahdollisimman tehokkaan, jotta valmistuisinkin joskus. :D




6 kommenttia:

  1. Moikka! Olen kiinnostunut kotieläintieteestä ja haluaisinkin kuulla siitä vähän lisää kun en googlettamalla juuri mitään löytänyt...

    - Millaista työtä konkreettisesti kotieläintieteilijä voi tehdä?
    - Onko alalla töitä?
    - Millainen palkka?
    - Miksi päätit opiskella juuri tätä?
    - Millaisia harjottelujaksoja teillä on? (jos on :D)
    - Kelle ala sopii?

    Kiitti, jos vastaat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips, vastailen mielelläni. :)

      Kotieläintieteilijä voi tehdä todella laajalla alueella töitä. Osa on kotitiloillaan, mie teen jalostusneuvontaa, kavereitani on valvontatehtävissä valtiolla ja tutkimustyössä yliopistolla ja Genoscoperillakin taitaa olla pari. Kivoin esimerkki taitaa olla eläinten ruokintasuunnitelmia tekevä ystäväni Korkeasaaressa. Mitään valmista listaa työtehtävistä ei ole, joten pitää vain hakea se itselle sopivin paikka.

      Kyllä töitä tuntuu riittävän, kaikki tuttuni ovat taineet saada töitä jo ennen valmistumista.

      Palkka vaihtelee todella paljon, ihan sen perusteella mitä työksesi teet. Tiedän että ympäripyöreä vastaus, mutta minulla ei ole aavistustakaan millaisia palkkoja esim. luokkakavereillani on nykyään. :D Agronomin keskipalkka iltasanomien mukaan kuitenkin on 4 957e eli jossain ne rahat liikkuvat.

      Mie olen aina pitänyt eläimistä. Ja etenkin jalostus ja genetiikka on aina kiinnostanut ja halusin oppia näitä lisää. Jalostusta opetetaan vain Helsingin yliopistossa kotieläintieteellisessä, joten valinta oli selvä. Minulle oli myös agrologin paperit tulossa, joten ajattelin ettei lisäkoulutus ainakaan pahitteeksi ole. :)

      On maatalousharjoittelu, jossa ollaan ihan tilalla tekemässä perustöitä yksi kesä, eli 3kk. Toinen on yritysharjoittelu, eli jossain firmassa töissä (mie olin Evirassa), ja sitten on vielä tutkimuslaitos harjoittelu eli yleensä tehdään graduun liittyvää tutkimustyötä vaikka yliopistolla.

      Meitä mahtuu moneen junaan. :D Mutta yhdistävänä tekijänä on rakkaus eläimiin. Yliopistossa pitää tietenkin jaksaa opiskella ja sellainen tutkijan luonne auttaa. Kun työtehtäviä on monenlaisia, niin se työ sitten määrää enemmän kuka minnekin soveltuu.

      Toivottavasti saat jotain irti näitä vastauksista. :D Akateeminen karjakerho järjestää Helsingissä mätsäreitä ja jos Viikissä pidetään tapahtumia uskoisin tämän alan opiskelijoita aina jossain lähistöllä pyörivän vihreissä haalareissa. Hekin vastailevat mielellään kysymyksiin jos haluat ajankohtaisi tietoja. Mie mielelläni vastailen lisää, mutta olen jo vuoden ollut töissä joten tietoni ovat voineet vanhentua. :)

      Poista
    2. Hei kiitos!

      Vitsit.. kun oon pari kertaa hakenut psykaan ja en ole päässyt ja tarkoitus oli/on hakea vielä ensi vuonna. Mutta nyt kun opiskelen eläintenhoitajaksi ammattikoulussa monen vuoden mietiskelyn ja alanvaihdon jälkeen niin olen alkanut tosissaan miettiä kotieläintiedettä ja eläinlääkistä.. Sekä eläimet että psyka on intohimojani.. Oon kuitenkin pääsykokeissa huomannu, että ei kantsi panostaa ku yhteen, max. kahteen, pääsykokeeseen joten valinnanvaikeus iski! Yliopistoon kuitenkin haluan. Kaipaan avoimen yliopiston kursseja joissa sai käyttää päätään ja tutkia asioita :) Entä osaisitkohan kertoa, kuinka sitten eläinlääketiede ja kotieläintiede eroavat toisistaan? Siis tiedän, että toinen liittyy terveydenhuoltoon ja sairauksiin ja toinen taas ravintoon/jalostukseen.. Mutta mitä muuta ell voisi tehdä kuin olla se perus lekuri? Että eroaako nuo kaksi alaa siinä mielessä kuinka toisistaan? :)

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Sellanen kysymys tuli vielä mieleen, että onkohan millasia mahdollisuuksia tehdä ulkomailla töitä kotieläintieteilijänä? Ja sit vielä unohin äsken laittaa, että liittyykö opiskeluihin myös eläimen psykologinen puoli?

      Poista
    5. Heips, monet sekoittavat kotieläintieteen ja eläinlääkätieteen, ehkä sen takia kun molempia opetetaan Viikissä, mutta kyseessä on ihan erilaiset alat. Kotieläintieteessä ei opeteta lääkätiedettä. Itse kuvailisin että eläinlääkärit hoitavat ongelmia ja kotieläintieteilijät pyrkivät ennaltaehkäisemään näitä ongelmia. Eli me huolehdimme eläimestä mahdollisimman hyvin joka päivä, mutta tarvittaessa soitemme paikalle eläinlääkärin tekemään lääkärin tehtävät.

      Mie en ole eläinlääkäri, mutta käsittääksen eläinlääkärit voivat erikoistua myös tutkimustyöhön tai elintarvikepuolelle, esim. teurastamossa on tarkastaja eläinlääkäri. Mutta joudut kyselemään näitä eläinlääkäreiltä. :)

      Ulkomaiden mahdollisuuksista en valitettavasti osaa sanoa. Vaihtoon pääsee kyllä kätevästi ja uskoisin että tätä kautta voisi alalta löytää töitä myös ulkomailla. Uskoisin että työtehtävät olisivat yhtä vaihtelevia kuin kotimaassakin. Ne pitää vain löytää. :)

      Eläinten spykologiaa käsitellään vähän kyllä kun käsitellään eläinten hyvinvointia parilla kurssilla, mutta valitettavasti ei sen enempää. Voisin arvata että enemmän aiheesta on eläintieteessä eli zoologian puolella.

      Ehdotan että selailet eri vaihtoehtojen tutkintovaatimuksia ja opinto-oppaita, niistä näkee hyvin mitä kursseja opintoihin liittyy. Näin huomaa hyvin mikä kiinnostaa eniten. :)

      Poista